Kauneuden ja muodon päiväkirjasta pohdintoja ympäristön, arkkitehtuurin ja elokuvan äärellä

Unelmatalojen ytimessä

  • Villa Mairea, Alvar Aalto
    Villa Mairea, Alvar Aalto
  • Le Cabanon par Le Corbusier
    Le Cabanon par Le Corbusier
  • Casa Estudio por Luis Barragán
    Casa Estudio por Luis Barragán

Jo lapsuudessa on kukin meistä havainnut, että on ihmisen koti sitten pieni tai suuri, niin se ydinkohta, joka eniten kutsuu asukkaita ja vieraita tykönsä, on kodin keittiö.

Nimenomaan keittiön pöydän ääressä – taustalla olevan mahdollisen lieden lämmössä – käydään niitä keskusteluja, jotka luontevimmalla tavalla yhdistävät sukupolvia.

Galleristi Peggy Guggenheimin mukaan keittiöpöydän koon on hyvä olla noin 50 x 160 senttimetriä. Pöydän kapeus velvoittaa sen ääressä kontaktiin.

Ja vaikka äitiä ei olisi enää syystä tai toisesta läsnä häärimässä, tietty nostalgia sävyttää noita tilanteita juuri keittiön pöydän ansiosta. Ja lapset kerääntyvät mieluiten tekemään läksyjään juuri keittiöpöydän ääreen, vaikka heillä olisi omat huoneet.

Kun tein vuosina 2007 – 2011 viidestä tunnin mittaisesta dokumentista koostuvan elokuvasarjan 1900-luvun, modernismin aikakauden, merkittävistä yksityistaloista eri mantereilla, huomioni kiinnittyi joka kohteessa rakennusten ydinpisteeseen – keittiöön.

www.btlimited.fi – Five Master Houses of The World

Talosarjan nestorissa, arkkitehti Konstantin Melnikovin keskelle Moskovaa vuosina 1927 - 29 toteuttamassa Utopiatalossa keittiö oli jo Venäjän vallankumouksen jälkeisinä vuosina varustettu kaasu-uunilla ja tehokkaalla, yhä toimivalla ilmanvaihtojärjestelmällä.

Koko kahdesta sylinterinmuotoisesta rakennuksesta koostuvan talon varustelu on yhä alkuperäisessä asussaan, mikä kertoo mystikkoarkkitehdin käyttämien, halvalla hankittujen materiaalien todellisesta laadusta.

Kuusikulmaisten ikkunoiden rikastaman utopiatalon keittiö ei ole suuri, vaan pikemminkin ahdas. Mutta sen ilmapiirissä saa mainiosti leikattua moskovalaisen leipänsä ja kaadettua vodkansa ja keskusteltua eksistentialismista, kuten tapahtui elokuvan kuvausten aikana.

Osittain pyhän kotitunnelmanko vuoksi Stalin kielsi Konstantin Melnikovilta arkkitehdin ammatin harjoittamisen ja käytännössä eristi tämän taloonsa yli 10 vuoden ajaksi?

www.theoshouse.fi – statement

Alvar Aallon ikoni Villa Mairea valmistui arkkitehdin lähiystävien Maire ja Harry Gullichsenin perheen kodiksi juuri ennen Toisen maailmansodan alkua vuonna 1938.

Talon oli tarkoitus olla esimerkki ihanteellisesta asumisesta uudelle yhteiskunnalliselle aikakaudelle, mutta modernismi aika päättyi maailmanlaajuisen murhenäytelmään.

Ahlströmin ruukinmiljöössä sijaitsevan ikonitalon keittiön sisusti Aino Aalto, joka vastasi pariskunnan töissä keittiötilojen suunnitteluista, sisustuksista ja puutarhasuunnitelmista.

Mairean keittiössä, ilmaraoilla varustettujen astiakaappien alla, vallitsee lopullisen rauhan tunnelma, jossa talon koosta huolimatta juuri tilan ja läsnäolon inhimillisyys korostuvat.

Kun kuvasin Mairea-dokumenttia Gullichsenin perheen luvalla, istuin usein juuri talon keittiössä ja uneksin, että tästä onnelasta en lähde enää minnekään.

www.btlimited.fi –DVD boxi (trailer)

Puolestaan sveitsiläisen Le Corbusierin vuonna 1952 valmistunut 16 + 2 neliön suuruinen piilomökki Roquebrune Cap Martinin niemessä Monacon lahdella, Ranskan Rivieralla, käsittää keittiön ja yhden ainoan huoneen – samassa askeettisessa paketissa.

”Kuka kaipaa isoja linnoja kodikseen, kun voi elää näinkin?”, Le Corbusier totesi 45 minuutissa vaimolleen syntymäpäivälahjaksi suunnittelemastaan Le Cabanonista.

Pariisissa jättihuoneiston omistavan Korpin oli toki helppo todeta tämä. Mutta täydellinen asennemuutos oli tosiasia nuoruudessaan aivan erilaisia tilakokoja arvostaneessa arkkitehdissä.

Le Cabanonin niukat ydinneliöt kuvastivat kollektiivisen asumismuodon kehittäjän elämän loppuvuosien käsitystä ”ihmisen tarvitseman ihannetilan” maksimikoosta.

Kaikki materiaalit filosofin pikkutalossa ovat puuta, paitsi kromattu teräksinen pesuallas ja keraaminen vesiklosetti, jota Korppi piti modernismin yhtenä viisaimpana keksintönä.

http://blogs.artinfo.com/outtakes/2014/12/12/theo’s-house-escaping-arc...

Niukkuuden filosofiaa noudattavat elokuvasarjan kaksi viimeistä kohdetta: Luis Barragánin valon ja värien Casa de Estudio Meksiko Cityssä (1938) ja Tadao Andon Hyogaan, Japaniin suunnittelema puhtaan sementin ikoni Koshino Talo (1979 - 81, 83 - 84).

Niiden keittiöt ovat lähes huomaamattomia, mutta niissä viihdytään kellot ympäriinsä.

http://www.filmthreat.com/reviews/80850/

Theon Talo -elokuvassa arkkitehti Theo Kaarlo Kaski (Hannu-Pekka Björkman) kantaa erityistä huolta tulevan unelmatalonsa keittiön eräästä yksityiskohdasta.

Hän ei kestä ajatusta, että keittiön ikkunoiden poikkipuut osuisivat juuri hänen katseensa keskelle, kun hän istuu aamiaisella ja katselee ulos ikkunasta.

Miksi tuota maiseman täydellisesti rikkovaa poikkipuuta ei yleensäkään saada asettumaan reilusti alemmaksi tai ylemmäksi luonnon lähellä sijaitsevissa taloissa, ei ainakaan Suomessa, hyvät arkkitehdit?

Miksi joka ikinen aamu asukkaan on katseltava sitä poikkipuuta eikä hän saa nähdä esimerkiksi kaunista metsää tai avointa niittyä eheänä edessään sen poikkipuun sijasta?

Eivätkö arkkitehdit itse koskaan istu keittiössä aamupuuronsa aikana?

Syövätkö he aamiaisensa aina seisaaltaan? Ja siksi he eivät arvosta keittiön ikkunan ääressä istuvalle avautuvaa ehyttä maisemaa?

www.youtube.com – Theo’s House – reasons of Clara (final song)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset